House of Federation.

Federeeshinii Itiyoophiyaa keessa akka biyyoota dimokiraasii paarlaamaa birootti senetiin hin jiru.  Manni Maree Federeeshinii Seenetii Ameerikaa irraa gama aangoo fi hojii isaatiin adda.

 Keewwata 62. 

Aangoo fi hojii Mana Maree Federeeshinii

   1. Manni Marichaa Heera Mootummaa hiikuuf aangoo qaba.

   2. Dhimmoota heera mootummaa irratti konfiraansii qorannoo ni qopheessa.

   3. Dhimmoota mirga hiree murteeffannaa saboota, sablammootaa fi ummattoota adda bahuun wal qabatan irratti bu’uura heera mootummaatiin murtee ni kenna.

   4. Walqixxummaa ummata Itiyoophiyaa heeraan tumame ni guddisa, tokkummaa isaaniis walii galtee irratti hundaa’e ni cimsa, ni cimsa.

   5. Aangoo imaanaa itti kennamee fi Mana Maree Bakka Bu’oota Uummataaf yeroo walfakkaatutti ni fayyadama.

   6. Falmii ykn waliigaltee dhabuu mootummoota gidduu jiru furuuf tattaaffii ni taasisa.

   7. Ramaddii galii maddoota taaksii waloo federaalaa fi naannolee irraa argamu fi deeggarsa mootummaan federaalaa naannoleef kennu ni murteessa.

   8. Dhimmoota siviilii seera tumachuu barbaadan Manni Maree Bakka Bu’oota Uummataa ni murteessa.

   9. Mootummaan federaalaa heera kana cabsuun gidduu seenuun isaa sirna heera mootummaa balaadhaaf saaxiluu danda’a.

   10. Koree dhaabbataa fi yeroo ni hundeessa

   11. Afyaa’ii fi Itti aanaa Afyaa’ii Mana Marichaa ni fila, akkasumas dambii ittiin bulmaataa fi bulchiinsa keessoo ni diriirsa.

 Seeneetiin aangoo muudama Pirezidaantii mirkaneessuu, yaada kennuu fi raggaasisuu qofa osoo qabuu waliigalteewwan raggaasisuu.  Garuu seera kanaan ala wantoota lamatu jira: Manni marichaa muudama itti aanaa pirezidaantii fi waliigaltee daldala alaa ilaallatu kamiyyuu raggaasisuu qaba.

 Manni Maree Federeeshinii Heera Mootummaa hiika.  Gahee seera baasuu fi seera baasuu akka Seenetii USA.  Haa ta’u malee, murtiin Mana Maree Federeeshinii akka seeraatti ykn qaama heera mootummaatti ilaalama.

 Manni Maree Federeeshinii aangoo abbaa biyyummaa rippabiliikaa keessaa harka caalu bakka bu’a.  Bakka bu'ummaa waan ta'eef.

 Keewwata 8. 

Abbaa biyyummaa ummataa

   1. Aangoon abbaa biyyummaa hundi saboota, sablammootaa fi ummattoota Itoophiyaa keessa jiraata.

   2. Heerri kun labsii abbaa biyyummaa isaaniiti.

   .

 Gaaffii keessan waa’ee mirga xiqqaa ilaalchisee, hundi mana maree keessatti walqixa bakka bu’ummaa kan qaban yoo ta’u, gaheen mana marichaa mirga saboota xiqqaa hunda eeguudha.

 Rakkoon Itoophiyaa waan heera mootummaa keessatti barreeffame miti.  Rakkoo hoggantoota qajeeltoowwan heera mootummaa hojiirra oolchuu dadhabaniiti.  Dandeettii dhabuu, wallaalummaa fi of tuulummaa, dabalataan fedhii siyaasaa dhabuu.