Hawaasa Safuun Kufe Rippabiliika Distoopiyaa Keessatti: Calaqqee Itoophiyaa Yeroo Ammaa

Hawaasa Safuun Kufe Rippabiliika Distoopiyaa Keessatti: Calaqqee Itoophiyaa Yeroo Ammaa

  Waggoota dhiyoo asitti Itiyoophiyaan huccuun naamusaa ishee gadi fageenyaan akka manca’u kan argite yoo ta’u, namoonni hedduun hawaasa akka kiisa naamusaa bu’uura rippabiliika diistoopiyaa keessa jiruutti akka ibsan taasiseera.   Seenaan badhaadhaa saba kanaa, aadaan adda addaa, fi duudhaan falaasama boolla ogummaa fi qajeelfama naamusaa gadi fagoo kan dhiyeessan yoo ta’u, mootummaan Itoophiyaa ammayyaa gatiiwwan sana irraa haalaan kan adda ba’e fakkaata.   Barreeffamni kun agarsiistota manca’iinsa naamusaa, amala dhugaa hawaas-siyaasaa diistoopiyaa Itiyoophiyaa, fi dhiibbaa egeree ishee irratti qabu qorata.

  Kufaatii Dhaabbilee Safuu

  Hawaasa kamiyyuu wiirtuun koompaasii naamusaa isaa kan maatii, amantii, aadaa fi barnootaan bocame jira.   Itoophiyaa keessatti dhaabbileen kunneen sirnaan laaffifamaniiru.   Maatiin yeroo tokko bu’uura guddina naamusaa fi walitti hidhamiinsa hawaasaa kan turan yoo ta’u, yeroo baay’ee hiyyummaa, waraana, buqqa’iinsaafi rakkina dinagdeetiin gargar caccabaniiru.   Dhaabbileen amantii, seenaa keessatti gara laafinaafi haqaa guddisuu keessatti dhiibbaa guddaa qaban, siyaasa ta’uun amantaa ummata bal’aa dhabuun isaanii dabalaa dhufeera.   Gama biraatiin sirni barnootaa yaada qeeqaa fi itti gaafatamummaa lammummaa guddisuu mannaa yeroo baay’ee akka meeshaa olola mootummaatti tajaajila ykn dargaggoota qajeelfama naamusaa hiika qabuun hidhachiisuu dadhaba.

  Bu’aan isaas dhaloota guddachaa jiruu fi seera bu’uuraa gara laafina, amanamummaa fi itti gaafatamummaa irraa adda ba’eedha.   Amanamummaa dhabuun, firummaa fi jeequmsi jireenya hawaasaa keessatti waanuma jiru ta’eera.   Hoggantoonni tajaajila mootummaa irratti faayidaa dhuunfaa kan hordofan yoo ta’u, malaammaltummaan damee hunda jechuun ni danda’ama, damee haqaa irraa kaasee hanga eegumsa fayyaatti seeneera.   Seerri naamusaa yeroo tokko hariiroo namoota gidduu jiruu fi gocha mootummaa bulchu, ethos daldalaa, lubbuun jiraachuuf bakka kenneera.

  Itoophiyaan akka Rippabiliika Diistoopiyaatti

  Yaad-rimeen rippabiliika distoopiyaa sirna siyaasaa bifa alaa rippabiliikaa kan akka heera mootummaa, filannoo fi dhaabbilee seeraa qabate, garuu dhugaa jiru keessatti akka mootummaa abbaa irree ykn kufeetti hojjetu agarsiisa.   Itiyoophiyaan har’a qaamolee diistoopiyaa hedduu calaqqisiisti:

  Abbaa irree dimokiraasii fakkeessee: Filannoon osoo gaggeeffamu yeroo baay’ee bilisaas ta’e haqa qabeessa miti.   Sagaleen mormitootaa jeequmsa, saaxiluu ykn waliin filannoodhaan callifama.

  Hordoffii fi to’annoo: Lammiileen hordoffiin cimaan kan hordofamu, mormiin akka yakkaatti kan ilaalamu yoo ta’u, sodaan haasaa ummataa keessatti kan babal’atudha.   Sabummaa, saaxila dijitaalaa, fi poolisiin waraanaa ta’e hojjechuun waanuma barame ta’eera.

  Walqixxummaa dhabuu fi namummaa dhabuu: Tajaajilli hawaasummaa walqixa kan hin raabsamne yoo ta’u, hawaasni guutuun saba, naannoo ykn siyaasaa irratti hundaa’uun marginalized ta’a.   Yeroo baay’ee jireenyi dhala namaa aangoo ykn bu’aa dinagdee hordofuuf akka ba’utti ilaalama.

  Jeequmsaa fi walitti bu’iinsa: Itoophiyaan tiyaatira waraana keessoo irra deddeebi’ee mul’atu, qulqulleessuu sabaa fi duula duguuggaa sanyii taatee jirti.   Gidiraan namoota siiviilii bal’inaan kan mul’atu yoo ta’u, haqni ammallee hin argamne.

  Amaloonni kun suuraa gaddisiisaa rippabiliika maqaa qofaan, dhaabbileen qola ta’anii, lammiileen nageenyaafi kabajaan osoo hin taane sodaa fi mirkanaa’uu dhabuun jiraatan dhiyeessu.

  Rakkoo Naamusaa fi Bu'aa Isaa

  Qaawwi naamusaa hawaasa Itoophiyaa keessatti mul’atu bu’aa qabatamaa qaba.   Aadaa adabbii malee hammeenyi osoo hin adabamin hafe, aangoo seera qabeessummaa osoo hin taane humnaan kan eegamu dhalcha.   Amantaa hawaasaa ni diiga, araaraa fi tumsi akka ulfaatu taasisa.   Marsaan haaloo bahuu fi wal amantaa dhabuu osoo hin citin itti fufee waan jiruuf, abdii nagaa itti fufiinsa qabu ni mancaasa.

  Kana malees, rakkoon naamusaa kun egeree Itoophiyaa balaadhaaf saaxilaa jira.   Hawaasni kallattii naamusaa dhabe hoggantoota mul’ata qaban uumuu, hirmaannaa lammummaa kakaasuu, ykn walitti hidhamiinsa hawaasummaa guddisuu hin danda’u.   Haaromsi siyaasaa fi guddinni dinagdee haaromsa naamusaa malee gadi fagoo fi yeroo gabaabaaf kan turu ta’a.

  Yaada Safuu Deebifachuu

  Dukkanni jiraatus, karaan gara fuulduraatti deemu haaromsa naamusaa keessa jira.   Kunis sirnoota naamusaa dhalootaan kan akka Safuu Oromoo biratti fi saboota biroo Itoophiyaa biratti duudhaa walgitu deebisee dammaqsuu, amanamummaa dhaabbilee amantaa fi barnootaa deebisuun, sadarkaa hoggansa hundatti aadaa itti gaafatamummaa horachuu gaafata.   Sochiin bu’uuraa, haasaan hayyootaa, fi mariin dhaloota gidduutti taasifamu Itoophiyaa akka qaama teessuma lafaa ykn siyaasaa fi akka hawaasa naamusaatti deebi’anii yaaduuf gahee giddu galeessaa qabaachuu qaba.

  Xumura irratti Itiyoophiyaan har’a hojii dhabuu siyaasaa fi naamusa gadi fagoo ta’een rakkachaa jirti.   Hawaasa dhiphina keessa jiruudha, koompaasii naamusaa malee dhugaa dystopian keessa kan naanna’udha.   Ta’us seenaan yeroo dukkanaa’aa ta’ettillee saboonni haaromsa karaa dhugaa, haqaa fi ija jabina naamusaa argachuu akka danda’an barsiisa.   Ummanni Itiyoophiyaa dhaala naamusaa isaa deebifatee riphaabiliika yaada ol’aanaa calaqqisutti deebisee bocuuf ka’uu qaba.

www.oromoheritage.ca